Perinnönjako on toimitus, jossa perittävältä jäänyt omaisuus eli jäämistö jaetaan kahden tai useamman oikeudenomistajan kesken. Henkilön kuoleman jälkeen pidetään perunkirjoitus, jossa vainajan ja hänen mahdollisesti elossa olevan leskensä varat ja velat luetteloidaan.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, mutta määräaikaan voi hakea kirjallisesti pidennystä asianomaiselta verovirastolta kolmen kuukauden määräajan kuluessa. Määräaika alkaa henkilön kuolinpäivästä. Perunkirjoituksen toimitusvelvollisuus on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hallussa vainajan jäämistö on, tai jolle jäämistöstä huolehtiminen olosuhteisiin nähden kuuluu.

 

Kuolinpesä

Kuolinpesän osakkaat hallinnoivat ja määräävät kuolinpesän omaisuudesta yhdessä.

Mikäli testamentilla ei ole muuta määrätty, määräytyy perillistaho perintökaaren mukaan. Ensisijaisia perillisiä ovat lapset ja heidän sijaansa tulevat lasten jälkeläiset. Jos perittävä oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä häneltä jäänyt rintaperillisiä, perii hänet aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli. Mikäli perittävällä ei ollut lapsia tai puolisoa, perivät hänet vanhemmat ja sen jälkeen sisarukset tai heidän jälkeläisensä. Mikäli nämäkään eivät ole elossa, jää perintö isovanhemmille, tai jos heitäkään ei enää ole, heidän lapsilleen. Lakisääteinen perimys päättyy tähän, eli perintö voi jäädä vielä sedille ja tädeille mutta ei serkuille.

perinnönjako1

 

Miten perinnönjako tehdään - tarvitaanko pesänjakajaa?

Ennen perinnönjakoa toimitetaan ositus tai erottelu mikäli vainaja on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Osituksessa puretaan puolisoiden eli vainajan ja lesken välinen aviovarallisuussuhde, ja määritellään perittävän osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sekä avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Tästä muodostuu perittävän omaisuus, joka jaetaan perillisille.

Perintökaaressa on erityiset säännökset lesken suojaamiseksi. Leski voi vaatia kuolinpesän pitämistä jakamattomana, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Jakovaateesta huolimatta leskellä on aina oikeus pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, jollei leskellä ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta.

Osakkaat voivat sopia siitä, miten jako suoritetaan. Mikäli sopimukseen ei päästä, voi kuka tahansa kuolinpesän osakkaista hakea kuolinpesään pesänselvittäjän ja -jakajan, joka huolehtii kuolinpesän selvittämisestä ja suorittaa perinnönjaon. Hakemus tällaisen henkilön määräämisestä tehdään käräjäoikeudelle.

Mikäli joku osakkaista on alaikäinen, tulee huolehtia siitä, että hänelle on määrätty pesänselvitystä ja perinnönjakoa koskevissa asioissa edunvalvoja, mikäli se on tarpeen esimerkiksi huoltajan ja lapsen välisen eturistiriidan vuoksi.

(Katso myös: Oikeus.fi)

Miten perinnönjako etenee?


 

Ennen perinnönjakoa kirjoitetaan perunkirja ja tehdään ositus, jos vainaja oli naimisissa eikä lesken avio-oikeutta ole suljettu pois avioehtosopimuksella.

Pesän velat maksetaan pois ja ulkopuolisille tahoille testamentattu omaisuus luovutetaan.

Perillisten suhteelliset ja arvomääräiset jako-osuudet määritetään.

Jos kaikista perinnönjaon yksityiskohdista päästään yksimielisyyteen, osakkaat voivat jakaa perinnön sopimallaan tavalla (sopimusjako). Muussa tapauksessa pesänjakaja suorittaa jaon.

Pesänjakajan pätevyys tai esteellisyys on mahdollista kyseenalaistaa. Käytännössä pesänjakaja on yleensä lakimies.

Jakoon tyytymätön osakas voi nostaa pesänjakajan jaosta moitekanteen.

Osakkaiden perintöosuudet ja omaisuuden jakaminen

Kunkin osakkaan perintöosuus määräytyy joko laillisen perimysjärjestyksen tai testamentin perusteella. Suhteellinen jako-osuus on murtoluku, esimerkiksi 1/3. Kaikkien perillisten suhteellisten jako-osuuksien summa on 1. Perillisen arvomääräinen jako-osuus saadaan kertomalla jäämistön rahallinen arvo suhteellisella jako-osuudella. Esimerkiksi 60 000 euron arvoisen jäämistön tapauksessa kunkin perillisen arvomääräinen jako-osuus olisi 20 000 euroa.

Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, eikä sitä voida sivuuttaa testamentilla jos lakiosaa vaaditaan. Lakiosa on puolet perintöosasta eli tässä esimerkissä 1/6 tai 10 000 euron arvomääräinen jako-osuus. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset, tai jos perittävän lapset ovat kuolleet, heidän lapsensa. On harvinaista mutta mahdollista, että perillisellä ei ole oikeutta edes lakiosaan.

Varsinainen jako eli reaalinen jako tehdään siten, että perillisille nimetään omaisuutta jäämistöstä arvomääräistä jako-osuutta vastaava määrä. Omaisuutta jaettaessa pyritään siihen, että kukin osakas saa osan kaikenlaisesta omaisuudesta. Käytännössä tämä ei aina onnistu, jos esimerkiksi kuolinpesän omaisuus on sidottu suurimmaksi osaksi kiinteistöön, esimerkiksi vainajan asuntoon. Tällöin on mahdollista, että kiinteistö myydään ja kauppahinta lisätään jaettavaksi muuhun kuolinpesän omaisuuteen.

Jos jakoa ei voida muuten toteuttaa, on mahdollista perustaa yhteisomistussuhteita tai jakaa maa-alueita pienempiin osiin. Jos pesän omaisuus ei ole jaettavissa tai osakkaat eivät halua perustaa yhteisomistussuhteita, omaisuus tulee myydä ja jakaa myynnistä saadut tulot perillisille.

Jos pesälle on määrätty pesänselvittäjä, reaalijakoon ei tule ryhtyä ennen kuin pesänselvittäjä on ilmoittanut selvityksen päättyneen. Pesänselvittäjä voi toimia myös pesänjakajana kaikkien osakkaiden yksimielisellä suostumuksella. Pesänjakaja on yleensä tuomioistuimen määräämä jonkun tai joidenkin osakkaiden hakemuksen perusteella.